Viime viikkoina Suomeen on tullut viime vuosina aikaisemmin melko rauhallisen itärajan yli runsaasti turvapaikanhakijoita. Joinain päivinä tulijoita on ollut jopa kymmeniä. Samaan aikaan turvapaikanhakijoita tulee toki maahamme monia muitakin reittejä.
Kun turvapaikanhakijamäärät alkoivat kasvamaan itärajalla kesti suhteellisen pitkään ennen kuin rajanylityspaikkoja alettiin sulkea. Muiden rajanylityspaikkojen sulkeuduttua jätettiin vielä auki pohjoinen Rajajooseppi, jonka kautta on yhä tullut joinain päivinä parin kymmenen turhapaikanhakijan ryhmiä.
Julkisuudessa on esitetty monenlaisia näkemyksiä siitä voisiko Suomi sulkea laillisesti koko itärajan. Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen vastusti Suomen hallituksen itärajan rajoitustoimia kiristänyttä esitystä vedoten turvapaikanhaun vaikeutumiseen. Pääministeri Petteri Orpon ja valtionvarainministeri Riikka Purran mukaan itäraja voidaan sulkea kansallisen turvallisuuden nimissä.
Helsingin Sanomien teettämän gallupin mukaan jopa kolme neljäsosaa suomalaisista kannattaisi itärajan sulkemista, jos tilanne jatkuu samanlaisena kuin se on ollut syksyn tulijavyöryn jatkuessa. Selvä enemmistö suomalaisista näkee saman kyselyn perusteella myös, että kansainvälisten sopimuksien vaatimuksia ei tarvitse noudattaa, mikäli tilanne vaatii niistä joustamista.
Suomen valtiolla on oikeus sulkea rajat. Emme tarvitse EU:n rajavartiojoukko Frontex:sia valvomaan rajavartiostomme toimintaa. Suomen viranomaisten voimavarat riittävät pysäyttämään suurenkin siirtolaistulvan.
Pakolaisuutta käsittelevän Geneven sopimuksen mukaan pakolaisella olisi oikeus hakea turvapaikkaa tullessaan suoraan siitä maasta missä häntä vainotaan. Maarajojen kautta tulevat kehitysmaalaiset eivät siksi pysty vetoamaan järkevästi Geneven sopimukseen.
Suomen olisi syytä pyrkiä siihen, että pystyisimme irtautumaan suuresta osasta pakolaisuutta käsitteleviä kansainvälisiä sopimuksia. Ennen kyseisistä sopimuksista irtisanoutumista sopimuksia tulisi tulkita mahdollisimman väljästi ja laittaa tarvittaessa kansallinen turvallisuutemme kyseisten sopimusten edelle. Vaikka tulijamäärät pienenisivätkin välillä, on silti tärkeää, että pystymme kontrolloimaan rajojamme. Esimerkiksi Puola, joka on pääosin samojen kansainvälisten sopimusten piirissä kuin Suomi on pystynyt kontrolloimaan pitkälti itärajaansa.
(Yllä olevakannanotto vahvistettiin yhdistyksemme hallituksen kokouksessa 2.12.2023.)
KELSU 