Kun Suomi liittyi EU:hun 1990-luvun puolivälissä monet luonnon puolustajat suhtautuivat EU:hun kriittisesti. Olihan EU teräs- ja hiiliyhteisön ympärille rakennettu talouteen keskittynyt liittouma. (Tietysti osa ympäristöihmisistä myös puolusti EU:ta.) 90-luvun puolivälin jälkeen EU on laajentanut toimivaltuuksiaan ja lisännyt panostaan niin luontotyyppien, lajiston kuin ilmaston ja ympäristönkin suojeluun. Esimerkkinä voidaan käyttää vaikka 2000-luvun alkuvuosina Suomessa laajentunutta Natura-verkostoa.
Nyt EU:n suhtautuminen luonnon- ja ympäristösuojeluun on kuitenkin muuttumassa. Susien suojelutasoa laskettiin EU:ssa ja vegaanisten tuotteiden nimiä yritetään muuttaa lihateollisuuden toiveiden mukaan. Osin muutos johtunee EU-parlamentin voimasuhteiden muutoksesta.
EU:n aikaisempikin suojelutoiminta on ollut pitkälle viherpesua, jolla on horjutettu pohjoisten maiden ruokaomavaraisuutta ja siirretty valtaa Brysseliin käyttämällä luontoa ja ympäristöä verukkeina. Vuoden 2019 Lajien punaisen kirjan mukaan Suomen luonnon monimuotoisuuden hupeneminen kiihtyi 2010-luvulla EU:n luontolainsäädännöstä huolimatta.
Viime vuosina EU on keskittynyt enemmän suurvaltapeliin ja talouteen. Meidän luonnonsuojelijoiden saatava aikaan kansallista lainsäädäntöä Suomen luonnon turvaamiseksi. Emme voi lottaa siihen, että EU tekisi sitä puolestamme.
KELSU 