Suomessa on ollut vuosisatojen saatossa useita merkittäviä runoilijoita ja kirjailijoita. Yksi merkittävimmistä on eittämättä Johan Ludvig Runeberg. Hänen kynästään on lähtöisin niin Maamme-laulun sanoitus kuin myös Porilaisten marssi sekä runo Saarijärven Paavosta.
Runeberg syntyi Pietarsaaressa 5.2.1804 siis tasan 220 vuotta sitten. Hänen ruotsin kielinen lapsuuden kotinsa oli köyhä, mutta hän oli merkittävästä suvusta, johon kuului esim. Ludvigin isoisä maanviljelyksen uudistaja ja kuuluisa tilastomies Efraim Otto Runeberg sekä pappeja ja kauppiaita. Ludvigin isä oli yliopisto-opinnot keskeyttänyt merikapteeni.
Pietarsaaresta L. J. Runeberg muutti kahdeksanvuotiaana setänsä luokse Ouluun koulua varten. Oulun vuosien jälkeen Runeberg kävi koulua myös Vaasassa, jolloin hän oli jo kiinnostunut runoudesta.
Yliopisto opinnot Runeberg aloitti 1822 Turussa. Vuonna 1824 nuori Runeberg meni kuitenkin väliaikaisesti kotiopettajaksi Suomen sisämaahan Saarijärvelle sekä sen jälkeen Ruovedelle. 1825 hän sai tarpeeksi säästöjä ja stipendin jatkaakseen opintonsa loppuun. Vuonna 1827 Runeberg valmistuikin kandidaatiksi ja maisteriksi. Vuona 1830 hän sai kaunopuheisuuden dosentin arvon ja kirjoitti väitöskirjan Kreikan klassisten tragedioiden kuorosta. Runebergin työ klassisenfilogian alalla jatkui vielä myöhemmin Porvoon kymnaasissa, josta hän sai 1837 vakinaisen viran Rooman kirjallisuuden lehtorina ja vuonna 1842 Kreikan kirjallisuuden lehtorina. Myöhemmin Runeberg vihittiin lisäksi papiksi ja hän toimi joitain vuosia kymnaasin rehtorina. Kiinnostus antiikin maailmaa kohtaa näkyikin Runebergin runoissa.
Antiikin ja koulutuksen ohella Runeberg teki uraa myös lehtimiehenä. Hän aloitti jo vuonna 1827 lehtien avustajana, mutta 1831 Runeberg perusti yhdessä muiden nuorien yliopisto-opettajien kanssa lehden Helsingfors Morgonblad -lehden, johon hän käänsi vaimonsa Fredrikan kanssa ulkomaisten sanomalehtien kirjoituksia. Muutettuaan Porvooseen Runeberg lopetti Helsingfors Moronblad:iin kirjoittamisen, mutta oli perustamassa 1838 uutta Borgå Tidning -lehteä, jota hän avusti aina vuoteen 1848 asti. Erityisesti Helsingfors Morgonbladin kautta Runeberg sai tuotua esiin suomalaiskannallisia näkemyksiä.
Vuodet Saarijärvellä ja Ruovedellä olivat herättäneet nuoressa ruotsinkielisessä Runebergissä arvostukseen sisämaan suomalaista rahvasta ja Suomen luontoa kohtaan, joka näkyikin antiikin kirjallisuuden vaikutusten ohella hänen runoudessaan. Runeberg ja erityisesti hänen Suomen sodasta kertova Vänrikki Stoolin tarinat olivat osaltaan lujittamassa Suomen kansallista identiteettiä 1800-luvun aikana. Kenties myös ystävystyminen muiden 1800-luvun keskeisten kansallisten aktiivien kuten Elias Lönnrotin ja J. V. Snellmannin kanssa lisäsivät nuoren Runebergin kiinnostusta suomalaisuutta kohtaan. Runeberg olikin keskeinen henkilö suomalaiskansallisessa Lauantaiseurassa, jossa vaikutti myös J. V. Snellman ja ajoittain Lönnrot.
Lauantaiseuran toiminnan seurauksena perustettiin paitsi edellä mainittu Helsingfors Morgonblad -lehti myös Suomalaisen kirjallisuuden seura, jota kautta pystyttiin osaltaan rahoittamaan esimerkiksi Elias Lönnrotin tekemää työtä Kalevalan keräämiseksi ja ylläpitämään Lönnrotin julkaisemaa Mehiläistä, joka oli ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti.
Runebergin kiinnostus Suomen luontoa kohtaan näkyi hänen runouden lisäksi esim. siinä, että hän oli mukana Societas pro Fauna et Flora Fennica:ssa. Hän myös kalasti ja metsästi sekä samoili luonnossa.
Runebergin kirjallinen tuotantoa on suomennettu jo 1840-luvulta alkaen ja siihen voi tutustua esim. osoitteissa ” http://www.lonnrot.net/etext.html#Runeberg ” ja ” https://www.gutenberg.org/ebooks/search/?query=J.+L.+Runeberg&submit_search=Menn%C3%A4%21 ”
Kuvissa koskikara ja karhun jälki läheltä Saarijärveä jossa Runeberg oli kotiopettajana.
KELSU 